top of page
Writer's pictureMikael Denut

Ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteet


Lämmöntalteenotto (LTO) on modernin ilmanvaihtotekniikan ytimessä. Se ei ole vain tekninen lisäosa tai kiva bonus. Se on koko pelin sääntöjen muuttaja, joka yhdistyy täydellisesti koneelliseen tulo- ja poistoilmanvaihtoon. Ajattele näin: ilmanvaihtojärjestelmä ei pelkästään heitä vanhaa ilmaa ulos, vaan se nappaa samalla arvokkaan lämpöenergian talteen ja kierrättää sen takaisin käyttöön. Tämä ei ole vain älykästä – se on tehokkain ja taloudellisin tapa optimoida rakennuksen energiatehokkuutta ja sisäilman laatua. Ei siis ole ihme, että vanhat menetelmät, kuten pelkkä poistoilmanvaihto tai painovoimainen ilmanvaihto, ovat nopeasti menettämässä otettaan. Ne eivät yksinkertaisesti pysty vastaamaan LTO-järjestelmien tarjoamaan energiansäästöön ja ympäristöystävällisyyteen. LTO ei ole enää valinnainen ominaisuus; se on välttämättömyys jokaisessa modernissa rakennuksessa, jossa haetaan kustannustehokkuutta ja kestävää kehitystä.


Lämmöntalteenotto on kuin piilotettu kultakaivos rakennusten energiatehokkuudessa. Se ei ole vain kiva lisä – se on välttämättömyys, jos haluat leikata kuluja ja maksimoida resurssit. Ajattele: jos sinulla on ilmanvaihtojärjestelmä, joka vain puhaltaa lämpimän ilman ulos kuin vanhanajan kuuma ilmapallo, tuhlaat tonnia rahaa joka vuosi.


Lämmöntalteenottolaitteet (LTO) muuttavat tämän pelin. Ne mahdollistavat sen, että suurin osa poistoilman sisältämästä lämpöenergiasta otetaan talteen ja käytetään uudelleen. Se on kuin ottaisit jokaista ulospuhallettua euroa kohden 70 senttiä takaisin taskuun. Rakennusten ilmastoinnissa tämä energia käytetään yleensä tuloilman lämmittämiseen, mikä tarkoittaa, että voit vähentää ostoenergian tarvetta ja kuluja dramaattisesti.



Markkinoilla on useita erilaisia ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteita (LTO-teknologioita), mutta kolme suosituinta ovat:

  • Patteri-patteri -järjestelmä: Ajattele sitä kuin lämmön kuljettamista putkistossa. Se toimii kuin vedellä täytetty välimies, joka kerää lämpöä poistoilmasta ja siirtää sen tuloilmaan.

  • Pyörivä talteenottokenno: Tämä laite on kuin energiapyörre. Se imee poistoilman lämmön ja pyörittää sen takaisin tuloilmaan. Nerokasta, eikö?

  • Levylämmönsiirrin: Tämä toimii kuin levysoitin – mutta lämpöä siirtävä levy. Poistoilma kulkee levyn yhdeltä puolelta ja tuloilma toiselta, ja lämpö siirtyy levyjen välistä.



Lämmöntalteenottolaitteen (LTO) kaavio, joka näyttää ilman lämpötilat eri kohdissa laitteessa. Kuvassa on neljä lämpötilaa merkittynä: T1 (-15 °C) kuvaa ulkoa tulevaa kylmää poistoilmaa, T2 (+5 °C) kuvaa lämmitettyä tuloilmaa laitteesta ulos, T3 (+20 °C) kuvaa sisätiloista poistuvaa lämmintä poistoilmaa ja T4 (+3 °C) kuvaa ulkoa tulevaa kylmää tuloilmaa ennen lämmitystä. Ilmavirtojen suunnat on merkitty nuolilla, joissa siniset nuolilla on kylmät ilmavirrat ja punaiset sekä oranssit nuolilla ovat lämmitetyt ilmavirrat.
Pyörivä talteenottokenno

Laitteen suorituskykyä mitataan lämpötilasuhteella (LH). Ajattele sitä kuin sijoituksen tuottoa – mitä korkeampi prosentti, sitä parempi hyöty. LH lasketaan seuraavasti:


LH=  (T2-T1)/(T-T1)

jossa:

  • LH on lämpötilasuhde

  • T1, T2, T3 ovat eri kohtien lämpötilat järjestelmässä.


Kuvan esimerkissä:


LH=(5°C-(-15°C))_(20°C-(-15°C))=0,57

Tämä tarkoittaa, että lämpötilahyötysuhde on 57 %. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 57 % poistoilman sisältämästä lämpöenergiasta saadaan talteen ja käytetään uudelleen tuloilman lämmitykseen.


Hyödyntämällä lämmöntalteenottoa voit vähentää energiankulutusta merkittävästi. Jokainen hukattu aste lämpöä on hukattu euro. Ja kun tiedät, että voit saada takaisin 57 % tai enemmän tästä energiasta, se on taloudellisesti järkevää – ja itse asiassa välttämätöntä – panostaa laadukkaaseen LTO-järjestelmään.


Vuosihyötysuhde ja lämpötilahyötysuhde


Vuosihyötysuhde (tai ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde) kuvaa sitä, kuinka paljon poistoilman lämpöenergiaa saadaan hyödynnettyä koko ilmanvaihdon ilman lämmittämiseen kuluvasta energiasta vuositasolla. Se ilmaistaan yleensä prosentteina. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, kuinka paljon lämpöä saadaan talteen ja uudelleen käytettyä sen sijaan, että se menetettäisiin ulkoilmaan poistoilman mukana.


Esimerkiksi, jos vuosihyötysuhde on 70 %, tämä tarkoittaa, että 70 % poistoilman sisältämästä lämpöenergiasta saadaan takaisin ja käytetään tuloilman lämmittämiseen tai rakennuksen lämmitykseen. Tämä vähentää tarvittavan lisälämmitysenergian määrää ja parantaa energiatehokkuutta.



Vuosihyötysuhde ja lämpötilahyötysuhde ovat kaksi eri käsitettä, joita käytetään lämmöntalteenoton tehokkuuden arvioinnissa ilmanvaihtojärjestelmissä:


Lämpötilahyötysuhde:

Lämpötilahyötysuhde kuvaa lämmöntalteenottolaitteiston kykyä siirtää lämpöä poistoilmasta tuloilmaan tietyissä olosuhteissa. Se määritetään laboratoriossa vakioiduissa testiolosuhteissa, esimerkiksi standardin EN 308 mukaan. Lämpötilahyötysuhde ilmoitetaan prosentteina, ja se kuvaa lämpötilan nousua tuloilmapuolella suhteessa poistoilmasta saatavissa olevaan lämpötilaeroon.


Lämpötilahyötysuhde lasketaan kaavalla:


ηtulo=(t tulo, LTO - t ulko)_(t sisä - t ulko)

jossa:

  • t tulo, LTO on LTO (lämmöntalteenotto) jälkeinen tuloilman lämpötila,

  • t ulko​ on ulkoilman lämpötila

  • t sisä on sisäilman lämpötila.


Vuosihyötysuhde:

Vuosihyötysuhde ottaa huomioon koko vuoden ajan tapahtuvan lämmöntalteenoton energiansäästön. Se mittaa todellista energiansäästöä, joka saavutetaan talteen otetulla lämpöenergialla suhteessa ilmanvaihtoon tarvittavaan kokonaislämpöenergiaan ilman lämmöntalteenottoa.


Vuosihyötysuhde lasketaan todellisissa käyttöolosuhteissa huomioiden muun muassa vuodenaikojen vaihtelut, tulo- ja poistoilmavirtojen erot, käyttöajat, jäteilman lämpötilarajoitukset ja jäätymissuojaus. Se on siis kokonaisvaltaisempi mittari kuin lämpötilahyötysuhde.


Vuosihyötysuhde lasketaan kaavalla:



ηvuosi=(QLTO)/(Qiv)

jossa:

  • QLTO on poistoilmasta talteen otettu lämpöenergia

  • Qiv on ilmanvaihdon tarvitsema lämpöenergia ilman LTO

.

Keskeinen ero on siis siinä, että lämpötilahyötysuhde on yksittäinen mittauslaboratorion testiolosuhteissa, kun taas vuosihyötysuhde ottaa huomioon todellisen käytön ja ilmasto-olosuhteiden vaihtelut koko vuoden aikana.


Patteri-patteri -järjestelmä


Kun puhutaan ilmanvaihdon lämmöntalteenotosta, yksi vähemmän tunnettu mutta kriittinen vaihtoehto on patteri-patteri-järjestelmä. Tämä järjestelmä on suunniteltu erityistilanteisiin, joissa ilmanlaadun ja puhtauden säilyttäminen on tärkeämpää kuin maksimienergiatehokkuus. Miten se eroaa muista LTO-järjestelmistä, kuten pyörivistä LTO-laitteista tai levylämmönsiirtimistä? Mikä tekee siitä hyödyllisen—ja missä se ei vain toimi? Sukelletaanpa syvemmälle.



Kuvassa on patteri-patteri-järjestelmän kaavio, jossa näkyy ilmanvaihdon lämmöntalteenottoprosessi.  T1 (-15°C): Kylmää ulkoilmaa (T1) otetaan sisään -15°C lämpötilassa. T2 (+5°C): Lämmitetty ilma (T2) poistuu tuloilmakanavasta +5°C lämpötilassa patterin jälkeen. T3 (+20°C): Poistoilma (T3) tulee sisätiloista +20°C lämpötilassa. T4 (+3°C): Poistuva ilma (T4) poistuu järjestelmästä +3°C lämpötilassa patterin jälkeen. Järjestelmässä on kaksi lamellipatteria—yksi tuloilmalle ja toinen poistoilmalle. Niiden välillä on putkisto, jossa kiertää jäätymätön liuos, jota pumppu kierrättää. Poistoilmapatteri ottaa lämpöä poistoilmasta ja siirtää sen tuloilmapatterille, joka lämmittää kylmää ulkoilmaa. Näin järjestelmä siirtää lämpöä ilman, että ilmavirrat sekoittuvat.
Patteri-patteri -järjestelmä

Mitä patteri-patteri-järjestelmä tekee?

Patteri-patteri-järjestelmässä on kaksi lamellipatteria, yksi tuloilmaa ja yksi poistoilmaa varten, yhdistettynä putkistolla, jossa kierrätetään jäätymätöntä liuosta, kuten glykolia. Poistoilmapatteri ottaa talteen lämpöä poistoilmasta ja siirtää sen liuoksen kautta tuloilmapatteriin, joka lämmittää kylmää tuloilmaa. Tämä kaikki tapahtuu ilman, että ilma tai kosteus siirtyy poistoilmasta tuloilmaan. Tämä on kriittistä paikoissa, joissa ilman sekoittuminen ei ole vaihtoehto.


Hyödyt ja haitat: patteri-patteri-järjestelmä


Hyödyt:

  • Ilmavirtojen täydellinen erottelu: Ilma ei sekoitu. Tämä on kriittinen etu sairaaloissa, laboratorioissa ja teollisuustiloissa, joissa puhtauden täytyy olla huipputasoa. Ilmavirtojen täydellinen erottelu eliminoi riskin epäpuhtauksien tai kosteuden siirtymisestä.

  • Jäätymisen hallinta, mutta riski on olemassa: Järjestelmä käyttää jäätymätöntä liuosta, mikä vähentää jäätymisriskiä verrattuna levylämmönsiirtimiin. Mutta kuvittele tämä: jos liuoksen kierto estyy tai järjestelmää ei huolleta oikein, jäätyminen on todellinen uhka. Ja kun patteri jäätyy, se voi haljeta tai jopa räjähtää. Se ei ole halpa tai helppo korjata.

  • Tarkka säätö: Kolmitiesäätöventtiili ja muut komponentit tarjoavat tarkan kontrollin lämmöntalteenoton hyötysuhteesta. Tämä voi olla hyödyllistä, kun vaaditaan tiettyä ilmastoa tai olosuhteita.


Haitat:

  • Matala lämpötilahyötysuhde: Lämpötilasuhde on yleensä vain 40-60 %, mikä tarkoittaa, että patteri-patteri-järjestelmä ei ole yhtä energiatehokas kuin pyörivä LTO tai levylämmönsiirrin. Jos energiansäästö on prioriteetti, tämä ei ole paras valinta.

  • Monimutkainen ja huoltointensiivinen: Järjestelmässä on enemmän liikkuvia osia ja komponentteja, kuten pumppu, venttiilit ja putkistot, jotka kaikki vaativat säännöllistä tarkastusta ja huoltoa. Tämä lisää käyttökustannuksia ja mahdollisia riskejä.

  • Vaatimus jäätymättömälle liuokselle: Liuoksen kierrätysjärjestelmä vaatii pumpun ja putkiston, jotka voivat vuotaa tai rikkoutua, jos niitä ei tarkkailla jatkuvasti.



Missä patteri-patteri-järjestelmä toimii parhaiten?

Patteri-patteri-järjestelmä loistaa paikoissa, joissa ilman sekoittumista ei voida sallia, kuten sairaaloissa, laboratorioissa, puhdastiloissa ja teollisuuskohteissa, joissa on paljon epäpuhtauksia. Näissä ympäristöissä ilmanlaadun hallinta on tärkeämpää kuin maksimienergiatehokkuus, ja järjestelmä tarjoaa juuri sitä—ilman ja kosteuden täydellisen erottelun.


Missä se ei toimi?

Jos tavoitteena on maksimaalinen energiatehokkuus tai jos ilmanlaatuvaatimukset eivät ole erityisen korkeat, kuten tavallisissa toimistoissa, asunnoissa tai muissa vastaavissa rakennuksissa, patteri-patteri-järjestelmä ei ole paras vaihtoehto. Pyörivät LTO-laitteet ja levylämmönsiirtimet voivat tarjota korkeamman hyötysuhteen ja alhaisemmat kokonaiskustannukset.


Pyörivä talteenottokenno


Kuvittele pyörivä kenno, joka liikkuu poisto- ja tuloilman välillä, jatkuvasti pyörittäen lämpöä poistoilmasta tuloilmaan. Sitä tekee pyörivä talteenottokenno. Tämä järjestelmä on suunniteltu maksimoimaan lämmön ja kosteuden talteenotto ilmanvaihdossa ja tarjoaa korkean energiatehokkuuden verrattuna muihin järjestelmiin, kuten patteri-patteri tai levylämmönsiirtimiin.


Lämmöntalteenottolaitteen (LTO) kaavio, joka näyttää ilman lämpötilat eri kohdissa laitteessa. Kuvassa on neljä lämpötilaa merkittynä: T1 (-15 °C) kuvaa ulkoa tulevaa kylmää poistoilmaa, T2 (+5 °C) kuvaa lämmitettyä tuloilmaa laitteesta ulos, T3 (+20 °C) kuvaa sisätiloista poistuvaa lämmintä poistoilmaa ja T4 (+3 °C) kuvaa ulkoa tulevaa kylmää tuloilmaa ennen lämmitystä. Ilmavirtojen suunnat on merkitty nuolilla, joissa siniset nuolilla on kylmät ilmavirrat ja punaiset sekä oranssit nuolilla ovat lämmitetyt ilmavirrat.
Pyörivä talteenottokenno

Miten pyörivä talteenottokenno toimii?


Pyörivä talteenottokenno koostuu pyörivästä roottorista, joka on valmistettu lämpöä siirtävästä materiaalista. Roottori pyörii poisto- ja tuloilman välillä keräten lämpöä poistoilmasta ja luovuttaen sen tuloilmaan. Kun poistoilma kulkee pyörivän kennon läpi, lämpö varastoituu kennon materiaaliin. Kun kenno jatkaa pyörimistään tuloilman puolelle, se luovuttaa varastoituneen lämmön tuloilmaan. Tämä prosessi tapahtuu jatkuvasti, ja tuloksena on erittäin korkea lämpötilahyötysuhde.


Hyödyt ja haitat: pyörivä talteenottokenno


Hyödyt:

  • Korkea hyötysuhde: Pyörivä talteenottokenno voi saavuttaa lämpötilasuhteita jopa 60-85 %, mikä tekee siitä yhden markkinoiden tehokkaimmista LTO-järjestelmistä.

  • Kosteuden talteenotto: Koska roottori siirtää myös kosteutta poistoilmasta tuloilmaan, se auttaa ylläpitämään sisäilman kosteustasapainoa talvella, jolloin sisäilma voi muuten kuivua.

  • Kustannustehokas energiansäästö: Korkean hyötysuhteen ansiosta järjestelmä voi vähentää lämmitystarvetta merkittävästi, mikä johtaa alhaisempiin energialaskuihin.


Haitat:

  • Ristikontaminaatioriski: Pyörivä kenno voi siirtää pieniä määriä epäpuhtauksia, hajuja ja kosteutta poistoilmasta tuloilmaan. Tämä voi olla ongelma tiloissa, joissa ilmanlaadun pitää olla täysin kontrolloitu, kuten laboratorioissa ja sairaaloissa.

  • Huoltotarve: Roottorin jatkuva pyöriminen ja liikkuvat osat vaativat säännöllistä huoltoa ja tarkistusta, jotta laite toimii optimaalisesti.

  • Jäätymisriski: Vaikka kenno on yleensä suojattu jäätymiseltä, äärimmäisissä olosuhteissa ja ilman asianmukaista huoltoa se voi silti jäätyä ja menettää tehokkuutensa.



Missä pyörivä talteenottokenno toimii parhaiten?


Pyörivä talteenottokenno on loistava valinta paikkoihin, joissa tarvitaan korkeaa energiatehokkuutta ja kosteuden hallintaa, kuten toimistoissa, asuinrakennuksissa ja muissa tiloissa, joissa ilmanlaadun ei tarvitse olla steriili. Näissä kohteissa pyörivä kenno tarjoaa parhaan hyödyn sekä energiansäästössä että sisäilman laadun ylläpidossa.


Missä se ei toimi?

Jos tarvitset ilmavirtojen täydellistä erottelua, kuten sairaaloissa, laboratorioissa tai teollisuustiloissa, joissa on vaarallisia aineita, pyörivä talteenottokenno ei ole paras valinta ristikontaminaatioriskin vuoksi. Näissä tapauksissa patteri-patteri-järjestelmä tai levylämmönsiirrin voi olla parempi vaihtoehto.


Levylämmönsiirrin


Kun halutaan yksinkertainen, luotettava ja tehokas tapa ottaa lämpöä talteen ilmanvaihdosta, levylämmönsiirrin nousee esiin yhtenä parhaista vaihtoehdoista. Tämä järjestelmä on suunniteltu tarjoamaan tehokas lämmöntalteenotto ilman liikkuvia osia, mikä tekee siitä kestävämmän ja helpomman ylläpitää kuin monet muut järjestelmät, kuten pyörivät talteenottokennot tai patteri-patteri-järjestelmät.


Kuvassa on levylämmönsiirtimen toimintakaavio, joka havainnollistaa ilmanvaihdon lämmöntalteenottoprosessin.  T1 (-15°C): Kylmä ulkoilma (T1) tulee järjestelmään -15°C lämpötilassa. T2 (+5°C): Tuloilma (T2) poistuu lämmitettynä +5°C lämpötilassa levylämmönsiirtimen jälkeen. T3 (+20°C): Poistoilma (T3) tulee sisätiloista +20°C lämpötilassa. T4 (+3°C): Poistuva ilma (T4) poistuu järjestelmästä +3°C lämpötilassa levylämmönsiirtimen jälkeen. Levylämmönsiirrin toimii siten, että poistoilma ja tuloilma kulkevat ristikkäin levyjen läpi, jotka on valmistettu lämpöä johtavasta materiaalista. Lämmönsiirtimen levyt siirtävät lämpöä poistoilmasta tuloilmaan, ilman että ilmavirtaukset sekoittuvat keskenään. Tämä mahdollistaa lämmöntalteenoton ja energiansäästön ilman ristikontaminaatiota.
Levylämmönsiirrin

Huom! Pidä tämä mielessä: toisin kuin patteri-patteri- tai pyörivä talteenottokennojärjestelmät, levylämmönsiirtimessä T1 (ulkoilma) ja T2 (tuloilma) kulkevat eri kohdissa.


Miten levylämmönsiirrin toimii?


Levylämmönsiirrin koostuu sarjasta ohuita, rinnakkain asetettuja metallilevyjä, jotka muodostavat kanavia poisto- ja tuloilman virtauksille. Poistoilma kulkee levyjen yhdeltä puolelta ja tuloilma vastakkaiselta puolelta. Levyjen välityksellä lämpö siirtyy suoraan poistoilmasta tuloilmaan ilman, että ilmavirtaukset sekoittuvat keskenään. Tämä mahdollistaa tehokkaan lämmönsiirron ja vähentää energiahukkaa.


Hyödyt ja haitat: levylämmönsiirrin


Hyödyt:

  • Ei ilmavirtojen sekoittumista: Levylämmönsiirrin estää poisto- ja tuloilman sekoittumisen, mikä tekee siitä sopivan kohteisiin, joissa ilmavirtojen ristikontaminaatio ei ole sallittua. Tämä on erityisen tärkeää sairaaloissa, laboratorioissa ja muissa puhtautta vaativissa tiloissa.

  • Yksinkertainen rakenne, vähemmän huoltoa: Koska levylämmönsiirtimessä ei ole liikkuvia osia, se vaatii vähemmän huoltoa ja on kestävämpi käytössä. Tämä alentaa ylläpitokustannuksia ja vähentää järjestelmän käyttökatkoja.

  • Kohtalainen hyötysuhde: Lämpötilahyötysuhde on yleensä 60-80 %, mikä tekee siitä riittävän tehokkaan moniin tavallisiin ilmanvaihtosovelluksiin. Se ei ehkä saavuta pyörivän kennon tasoa, mutta tarjoaa hyvän tasapainon hyötysuhteen ja kustannusten välillä.


Haitat:

  • Jäätymisriski: Kovilla pakkasilla levylämmönsiirrin voi jäätyä, kun poistoilma luovuttaa lämpöään tuloilmalle. Jäätymisen estämiseksi tarvitaan usein sulatuskiertoja tai ohitusvaihtoehtoja, jotka voivat heikentää laitteen kokonaishyötysuhdetta.

  • Ei kosteuden talteenottoa: Toisin kuin pyörivä kenno, levylämmönsiirrin ei siirrä kosteutta ilmavirtojen välillä. Tämä voi olla haitta, jos haluat säilyttää sisäilman kosteustasapainon talvella.

  • Tehokkuus riippuu ilmavirroista ja lämpötilaeroista: Hyötysuhde voi vaihdella huomattavasti riippuen ilmanvaihtojärjestelmän asetuksista, kuten ilmavirroista ja lämpötilaeroista poisto- ja tuloilman välillä.



Missä levylämmönsiirrin toimii parhaiten?

Levylämmönsiirrin on paras valinta tiloihin, joissa ilmanlaadun pitää olla hyvin hallittua ja ilman ristikontaminaatiota, kuten sairaaloissa, puhdastiloissa, laboratorioissa ja monissa kaupallisissa rakennuksissa. Se on erityisen hyvä valinta paikkoihin, joissa yksinkertaisuus, luotettavuus ja alhaiset huoltokustannukset ovat etusijalla.


Missä se ei toimi?

Levylämmönsiirrin ei ole paras vaihtoehto, jos halutaan maksimoida energiatehokkuus ja kosteuden hallinta tavallisissa olosuhteissa. Esimerkiksi asunnoissa tai toimistoissa, joissa ilmanlaadun vaatimukset eivät ole yhtä tiukat, pyörivä talteenottokenno voi tarjota paremman hyötysuhteen ja kosteuden hallinnan.


Ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteet ja niiden käyttö


Kaikki ilmanvaihtojärjestelmät eivät hyödynnä lämmöntalteenottoa, ja tässä on kyse rahan heittämisestä suoraan ulos ikkunasta. Ajattele näin: ilmanvaihtojärjestelmä, joka vain puhaltaa lämpimän ilman ulos ilman talteenottoa, tarkoittaa sitä, että menetät jatkuvasti arvokasta energiaa. Tämä johtaa korkeampiin energiakuluihin ja suurempaan ympäristökuormitukseen, mikä ei ole älykästä liiketoimintaa tai kestävää kehitystä. Ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteet (LTO) tuovat peliin aivan uuden tason tehokkuutta ja kustannussäästöjä.


Lämmöntalteenottolaitteet, kuten patteri-patteri-järjestelmät, pyörivät talteenottokennot ja levylämmönsiirtimet, muuttavat tämän täysin. Nämä teknologiat on suunniteltu ottamaan suurin osa poistoilman sisältämästä lämpöenergiasta talteen ja käyttämään sen uudelleen tuloilman tai rakennuksen muiden tilojen lämmittämiseen. Ja tämä ei ole vain teoreettista höpinää; vuosihyötysuhteen käsite (mitä korkeampi, sen parempi) kertoo, kuinka paljon poistoilman lämpöenergiasta saadaan hyötykäyttöön. Esimerkiksi vuosihyötysuhde voi olla jopa 70 %, mikä tarkoittaa, että 70 % poistoilman lämpöenergiasta käytetään uudelleen rakennuksen lämmitykseen. Suomessa tämä ajattelu on kehittynyt pitkälle, ja vuosihyötysuhde on standardi, jonka mukaan useat laitteet arvioidaan ja kehitetään.


Oikean järjestelmän valitseminen riippuu aina käyttökohteen tarpeista ja rakennuksen erityispiirteistä. Patteri-patteri-järjestelmä, jossa ilmavirrat eivät koskaan sekoitu, on kriittinen kohteissa, kuten sairaaloissa ja laboratorioissa, joissa puhtaus on etusijalla. Pyörivä talteenottokenno taas tarjoaa korkean energiatehokkuuden ja kosteuden hallinnan, mikä tekee siitä täydellisen valinnan toimistoihin ja asuinrakennuksiin, joissa sisäilman kosteustasapaino on tärkeää. Levylämmönsiirrin tarjoaa yksinkertaisen ja luotettavan ratkaisun, jossa ei ole liikkuvia osia ja joka minimoi huoltotarpeen.


Kaiken keskiössä on älykäs energiankäyttö. Lämmöntalteenottojärjestelmät tarjoavat paitsi merkittäviä energiansäästöjä, myös huomattavasti paremman sisäilman laadun ja tehokkaamman kustannusten hallinnan. Kun valitset oikean LTO-järjestelmän, teet samalla sijoituksen, joka maksaa itsensä takaisin – ei pelkästään pienempinä energiakustannuksina, vaan myös parantuneena rakennuksen arvona ja käyttömukavuutena. Loppujen lopuksi lämmöntalteenotto ei ole valinnaista, vaan se on välttämätön valinta niille, jotka haluavat toimia tehokkaasti ja kestävästi.



 

WE KNOW, WE CARE & WE GET IT DONE


IVAeris Oy

010 206 3000

440 views0 comments

Recent Posts

See All

Comments


Commenting has been turned off.
bottom of page